Meidän aikuisten tehtävä on ymmärtää, että erilaiset tunteet kuuluvat jalkapalloon. Siksi jalkapallon harjoitteleminen on erinomainen paikka kohdata ja oppia käsittelemään tunteita. Lapsi kokee harjoitustilanteet aina enemmän aistillisesti kuin älyllisesti. Lapsen koko keho reagoi harjoitustilanteeseen, joten meidän aikuisten on ymmärrettävä levollisen, mutta silti kohtaavan läsnäolon merkitys, kun lapsella on vaikea tunne. Lapsi aistii myös sen, jos me uskallamme innostua lapsen mukana harjoituksissa vaihtuviin tilanteisiin.

Kun lapsi näkee, kuulee ja ymmärtää meidät, hänen tunnesäätelyjärjestelmänsä luo meistä kuvan. Se saattaa olla miellyttävä tai epämiellyttävä riippuen meidän kyvystä kohdata hänen tarpeet tulla kuulluksi nähdyksi ja ymmärretyksi. Lapsen ilmaisemat tunteet opettavat meitä aikuisia kehittämään omaa toimintaamme. Me yritämme aikuisina luoda jalkapallotoimintaan kilpailulliset raamit ja rajat, jotta lapsi saa mahdollisimman paljon kokea ja käsitellä innostuksen, mutta myös hetkellisen pettymyksen tunteita. Jalkapalloharjoitus on aistilliselle lapselle kuin elokuva, jonka perusteella hän alkaa luoda suhdetta jalkapallon pelaamiseen. Meidän aikuisten vastuulla on rakentaa sellaisia tilanteita, joissa lapsi haluaa yhä uudelleen palata hyvän elokuvan ääreen, ilman että hän tietää loppukohtauksen laatua. Mitä enemmän lapsi kokee turvaa, sitä eloisammaksi hänen elokuvansa muodostuu. Kun me sytytämme lapseen jalkapallon liekin, sitä enemmän lapsi kokee tarvetta etsiä uusia elokuvan kohtauksia.

Lapselle keho on valkokangas harjoituksen tai pelin tapahtumille. Lapselle tunteet hyvästä, huonosta, turvallisesta, turvattomasta ohjaavat jatkuvasti hänen oman ”futiselokuvan” kohtauksia. Lapsi ilmentää itseään siis tunteiden ohjaamana– ei taktiikkatauluun piirrettyjen nuolien avulla. Tunteilla on keskeinen rooli lapsen jalkapallokokemusten ja niihin liittyvän käyttäytymisen valinnassa. Lapsen tunteet ovat monimutkaisia reaktioita, jotka aktivoituvat erityisesti jalkapallon maailmassa.

Riittävän hyvä aikuisena tai valmentajana oleminen ei tarkoita täydellisyyttä, vaan lupaa harjoitella lasten kanssa tunteiden huomioimista ja hallintaa, sillä hyvin tiedostettu, kohdistettu ja käsitelty tunne on siis järkevän toimintamme perusta sekä kentällä että kentän ulkopuolella.

Terv, Jussi Pajuniemi

ÅIFK- vastuuvalmentaja P7–P8

”ÅIFK – Koko kylä kasvattaa”

Känslor hör hemma i fotboll

Det är vår uppgift som vuxna att förstå att olika känslor hör hemma i fotboll. Därför är fotbollsträningar ett utmärkt tillfälle att stöta på och lära sig hantera känslor. Barn upplever träningstillfällen alltid mer med sinnen än intellektuellt. Hela barnets kropp reagerar på träningssituationen, så vi vuxna måste förstå vikten av en lugn, men ändå närvarande bemötande när barnet har en svår känsla. Barnet känner också om vi vågar bli ivriga tillsammans med barnet i de varierande situationerna under träningarna.

När barnet ser, hör och förstår oss, skapar hens känsloregleringssystem en bild av oss. Den kan vara behaglig eller obehaglig beroende på vår förmåga att möta hens behov av att bli hörd, sedd och förstådd. De känslor som barnet uttrycker lär oss vuxna att utveckla vårt eget beteende. Vi försöker som vuxna skapa konkurrensramar och gränser inom fotbollen så att barnet får uppleva och hantera så mycket som möjligt av både iver och tillfällig besvikelse. Fotbollsträningar är för barnet som en film, baserat på vilken hen börjar skapa en relation till fotbollen. Det är vårt ansvar som vuxna att skapa sådana situationer där barnet vill återvända till den bra filmen om och om igen, utan att veta kvaliteten på slutscenen. Ju tryggare barnet känner sig, desto livligare blir filmen. När vi tänder en fotbollslåga i barnet, känner barnet ett större behov av att söka nya filmscener.

För barnet är kroppen en vit duk för händelserna under träningen eller spelet. För barnet styr känslor av bra, dåligt, tryggt, otryggt kontinuerligt scenerna i "fotbollsfilmen". Barnet uttrycker sig alltså styrd av känslor – inte av pilar ritade på en taktiktavla. Känslor spelar en central roll i barnets fotbollsupplevelser och de beteendeval som är kopplade till dem. Barnets känslor är komplexa reaktioner som särskilt aktiveras i fotbollens värld.

Att vara tillräckligt bra som vuxen eller tränare betyder inte att vara perfekt, utan innebär att öva på att uppmärksamma och hantera känslor tillsammans med barnen, eftersom en väl medveten, riktad och hanterad känsla är grunden för vårt rationella beteende både på och utanför planen.

Med vänlig hälsning,

Jussi Pajuniemi

Huvudtränare P7–P8, ÅIFK

”ÅIFK – Hela byn fostrar”